Melatoniinilla on merkittävä rooli kehossamme, sillä se on oikean vuorokausirytmin vartija. Se säätelee biologista kelloamme määrittämällä nukkumaanmeno- ja nukkumisaikamme. Kehon melatoniinipitoisuus määrää, tunnemmeko olomme väsyneeksi ja uneliaaksi oikeilla hetkillä ja nukahdammeko helposti uneen ja nukumme optimaalisen määrän tunteja. Epänormaali melatoniinipitoisuus elimistössä voi johtaa uniongelmiin, kuten lyhyeen ja pinnalliseen uneen, liian nopeaan heräämiseen tai nukahtamisvaikeuksiin. Nykyään on myynnissä lukuisia melatoniinivalmisteita, jotka täydentävät elimistön melatoniinia ja parantavat unen laatua. Milloin melatoniinia kannattaa ottaa? Mikä on melatoniini? Miten melatoniini toimii?
Mikä on melatoniini?
Melatoniini on yksi tärkeimmistä hormoneista, joita kehomme erittää luonnollisesti. Kemiallisena yhdisteenä se on yhden välttämättömän välttämättömän aminohapon, tryptofaanin, johdannainen. Välillisesti se syntetisoidaan tästä – ensin tryptofaani muunnetaan 5-hydroksitryptofaaniksi eli 5-HTP:ksi, joka puolestaan muunnetaan serotoniiniksi, josta muodostuu N-asetyyliserotoniinia ja sitten melatoniinia.
Missä melatoniinia tuotetaan?
Melatoniinia tuottaa pääasiassa käpyrauhanen. Tämä on keskiaivoissa sijaitseva hormonaalinen rauhanen, joka tunnetaan myös aivojen epiteelinä ja joka vastaa elinten ja kudosten koordinoinnista ja erilaisten hormonien vapautumisesta vereen. Verkkokalvo ja luuydin tuottavat pieniä määriä melatoniinia. Sitä tuotetaan myös ruoansulatuskanavassa (ohjaa suoliston liikkeitä).
Kehon melatoniinitasot ja mielialamme
Melatoniini on hormoni, joka valmistelee meitä uneen ja nukuttaa meidät. Melatoniinin eritystapa elimistössä on erityinen. Käpyrauhanen tuottaa tätä hormonia koordinoidusti tähtitieteellisen kellon eli päivä-yö-syklin kanssa. Hämärän laskiessa melatoniinituotanto alkaa lisääntyä, ja kun päivä nousee, tuotanto loppuu. Miten tämä näkyy mielialassamme?
Iltaisin, pimeän laskeuduttua, kun elimistön melatoniinitasot ovat korkeat, alamme tuntea itsemme väsyneiksi ja uneliaiksi. Mieli alkaa toimia hitaammin, häiriötekijät häiritsevät hieman ja halutaan luopua nykyisistä toiminnoista (esim. lukemisesta tai television katselusta) ja mennä makuulle.
Toisaalta, kun aamu nousee ja melatoniinitasot laskevat, koko kehomme herää, saamme lisäenergiaa ja olemme valmiita suorittamaan päivittäiset tehtävämme.
Koska melatoniinille on ominaista, että se herättää yöunet, sitä kutsutaan unihormoniksi, pimeyshormoniksi ja myös yöhormoniksi.
Miten melatoniinin eritys toimii elimistössä?
Melatoniinin erityksen ensisijainen säätelijä on valo-pimeä-tila. Käpyrauhanen saa hermoston kautta (tarkemmin sanottuna näköreitin neuronien kautta, jotka saavat ärsykkeitä verkkokalvon valoreseptoreilta) signaaleja vallitsevista valo-olosuhteista ja käynnistää tai estää sen perusteella melatoniinin tuotannon. Kun suuri määrä valonsäteitä saavuttaa meidät, eli kun ympärillä on valoisaa (valo voi olla luonnollista tai keinotekoista), melatoniinin määrä vähenee. Sitä vastoin pimeyden vallitessa se lisääntyy.
Melatoniinin vaikutus elintoimintoihin, eli mitä tehtäviä melatoniini suorittaa?
Melatoniinilla on useita tärkeitä tehtäviä elimistössä:
- säätelee biologista kelloa, tasapainottaa uni-valve-sykliä ja saa aikaan unen,
- varmistaa unen asianmukaisen laadun ja pituuden,
- huolehtii kehon uudistumisprosessista,
- vaikuttaa antioksidanttisesti (neutraloimalla ylimääräisiä vapaita radikaaleja, ehkäisee soluvaurioita ja ehkäisee elimistön ennenaikaista vanhenemista),
- tukee immuunijärjestelmää, parantaa elimistön immuunivastetta,
- säätelee kehon lämpötilaa,
- alentaa verenpainetta,
- vaikuttaa myönteisesti hermoston toimintaan, suojaa hermosoluja,
- stimuloi haiman toimintaa,
- auttaa säätelemään kehon painoa ja hidastaa rasvan kertymistä,
- auttaa vakauttamaan kolesteroli- ja verensokeritasoja,
- parantaa ruoansulatusjärjestelmän toimintaa (stimuloi suoliston peristaltiikkaa, helpottaa vitamiinien, kivennäisaineiden ja muiden ravintoaineiden imeytymistä, suojaa vatsaa),
- Joidenkin tutkimusten mukaan melatoniini vaikuttaa myös ihmisen hormonitoimintaan (säätelee sukurauhasten kehitystä, on vastuussa naisen kuukautiskierron säätelystä ja saattaa vaikuttaa myös kasvuhormonin ja prolaktiinin eritykseen).
Unihäiriöt ja melatoniinitasot
Melatoniinia tuotetaan eniten lapsilla. Nuoruusiässä sen tuotanto vähenee hieman, mutta pysyy vakaana useita vuosia. 45 ikävuoden jälkeen sitä erittyy pienempiä määriä.
Mitä tulee melatoniinin tuotannon vuorokausisykliin, hormonia alkaa erittyä noin klo 21.00. Suurin melatoniinipitoisuus elimistössä on keskiyöstä klo 3.00, ja aamulla tuotanto laskee lähes nollaan.
On kuitenkin olemassa useita tekijöitä, jotka voivat häiritä melatoniinin eritystä ja aiheuttaa puutteita, jotka puolestaan voivat johtaa uniongelmiin. Yksi tällainen tekijä on älypuhelimen, tabletin, kannettavan tietokoneen tai näytön tuijottaminen myöhään yöhön. Tällaiset laitteet säteilevät sinistä valoa, joka on väriltään samanlainen kuin päivänvalo ja joka stimuloi aivojemme toimintaa. Kun pysymme tällaisen valon vaikutuksen alaisena, melatoniinin tuotanto estyy, eikä uni tule.
Riippumatta siitä, noudatetaanko tavanomaista elämäntapaa, jossa ollaan aktiivisia päivisin ja nukutaan öisin, tai päinvastoin, nukkuminenMelatoniinia tuotetaan, kun ympärillämme on pimeää, eli pääasiassa pimeän laskeuduttua. Tämän vuoksi ihmiset, jotka tekevät yötyötä, istuvat myöhään television tai tietokoneen ääressä, vaihtavat usein aikavyöhykettä tai nukkuvat muista syistä päivisin ja valvovat öisin, valittavat usein uniongelmista ja huonommasta mielialasta.
Tämä johtuu siitä, että biologisen kellomme toiminta on ristiriidassa luonnottoman uni-valvetilan kanssa, joka on ikään kuin väkisin määrätty.
Mikä voi häiritä elimistön melatoniinituotantoa? Melatoniinin puutteen syyt ja oireet
Yli puolet väestöstä kärsii nykyään unihäiriöistä. Monissa tapauksissa niiden taustalla on riittämätön melatoniinin vapautuminen elimistössä. Kun sen tasot ovat alhaiset, vaikka nukkumaanmenoaika on tullut, mieli ei lakkaa toimimasta kovalla vauhdilla, eikä miellyttävää uneliaisuuden tunnetta, autuutta, ajatusten rauhoittumista, esiinny. Jos hermostuneisuus pysyy korkeana myöhään yöhön asti, on vaikea päästä syvään, levolliseen uneen.
Melatoniinin puutteen syyt
- Melatoniinin puute voi johtua monista tekijöistä, joskus myös meistä riippumattomista tekijöistä, kuten biologisista olosuhteista. Milloin melatoniinivaje esiintyy yleisimmin?
- Ikääntyessä erittyvän melatoniinin määrä vähenee. Tästä syystä iäkkäillä ihmisillä on usein vaikeuksia nukahtaa ja he valittavat huonosta unenlaadusta. Heillä on myös vaikeuksia herätä liian aikaisin ja he nukkuvat yleensä vähemmän tunteja (ns. nopeutettu univaihe).
- Melatoniinin puutetta voi esiintyä myös ylikuormittuneilla, yliväsyneillä ja kroonisesta stressistä kärsivillä ihmisillä.
- Melatoniinin erityksen häiriöitä esiintyy myös ihmisillä, joilla on viivästyneen univaiheen oireyhtymä. Tämä johtuu myöhäisestä tai epäsäännöllisestä nukkumaanmenosta (tämä voi johtua myöhään istumisesta television, tietokoneen tai älypuhelimen ääressä, mutta myös yötyöstä).
- Melatoniinin puutosta esiintyy usein näkövammaisilla, sokeilla, valon havaitsemisen synnynnäisistä häiriöistä kärsivillä ja neuroosin kanssa kamppailevilla.
- Melatoniinituotannon häiriöitä voi esiintyä myös ihmisillä, jotka matkustavat usein eri maanosien välillä ja vaihtavat aikavyöhykkeitä.
Mitkä ovat yleisimmät melatoniinin puutteen aiheuttamat unihäiriöt?
- uneliaisuus hyvin myöhään, esim. kello 2 tai 3 tai vasta aamulla,
- nukahtamisongelmat,
- matala uni,
- keskeytynyt uni, toistuvat yöheräämiset,
- herääminen liian aikaisin, kyvyttömyys nukahtaa uudelleen.
Muut melatoniinin puutteen oireet
- päänsärky
- heikkous,
- energian puute,
- ärtyneisyys,
- häiriötekijät, keskittymiskyvyn heikkeneminen, heikentynyt henkinen suorituskyky,
- huonovointisuus,
- fyysisen kunnon heikkeneminen.
Ylimääräinen melatoniini elimistössä ja melatoniinitablettien sivuvaikutukset
Melatoniinin puutteen lisäksi myös melatoniinin ylimäärä elimistössä voi aiheuttaa hankalia vaivoja. Melatoniinipitoisuuden ylittyminen voi johtua muun muassa liian suurista melatoniinitablettiannoksista tai liian pitkästä melatoniinin käytöstä. Melatoniinin ylimäärää voidaan joskus havaita myös kroonisista sairauksista, kuten maksa- tai munuaissairauksista, kärsivillä henkilöillä.
Kehossa olevan melatoniinin liiallisen määrän oireet
- päänsärkyä ja huimausta,
- alentunut ruumiinlämpö,
- outoja unia, painajaisia,
- väsymys ja päiväväsymys,
- alentunut mieliala ja jopa masennustilat,
- muistiongelmat,
- häiriötekijät, keskittymisvaikeudet.
On tärkeää muistaa, että joskus melatoniinin ottaminen suun kautta otettavina valmisteina voi olla riskialtista. Liian suuret annokset voivat aiheuttaa vaarallisia sivuvaikutuksia, kuten hypotermiaa, maksa- tai munuaisongelmia ja hormonitoiminnan häiriöitä. Sen vuoksi sen käytössä on noudatettava maltillisuutta ja aina noudatettava valmisteen valmistajan ilmoittamia annoksia. Yleensä käytetään kerralla 0,5-3 mg melatoniinia. Yli 5 mg:n melatoniiniannoksia ei suositella.
Melatoniini tabletteina tai kapseleina – milloin sitä kannattaa ottaa?
Kun elimistön luonnollinen melatoniinituotanto epäonnistuu, on suositeltavaa käyttää suun kautta otettavaa melatoniinia tablettien, kapseleiden, kielipastillien, suihkeiden, tippojen ja siirappien muodossa. Melatoniinivalmisteet toimivat yleensä erittäin hyvin ja tuottavat muun muassa seuraavia vaikutuksia:
- helpompi nukahtaa,
- levollinen, palauttava uni,
- riittävä määrä unta,
- syvä uni ilman heräämishetkiä,
- tehokas yöaikainen regeneroituminen,
- heräämällä hyvinvointi ja elinvoima.
Melatoniinin käyttö on tarkoitettu erilaisiin unihäiriöihin , jotka johtuvat sekä biologisista että ympäristötekijöistä ja epäsäännöllisestä elämäntavasta. Melatoniinia käytetään joskus unettomuuden hoitoon vaihtoehtona vahvoille unilääkkeille, ja sitä annetaan myös vaihdevuosi-ikäisille naisille ja vuorotyöntekijöille. Melatoniinin antaminen on tarkoitettu myös lentomatkustajille, joilla on aikavyöhykkeiden vaihtumiseen liittyviä uniongelmia.
Melatoniini – vasta-aiheet
Melatoniini on aine, joka voi olla vaarallinen tietyissä olosuhteissa. Sitä ei tulisi käyttää lasten, autoimmuunisairauksien ja maksasairauksien kanssa kamppailevien, alkoholia käyttävien ja synteettiselle melatoniinille yliherkkien ihmisten keskuudessa. Melatoniinin käytön vasta-aiheet koskevat myös raskaana olevia naisia ja imettäviä äitejä.
