Unettomuus on laaja käsite. Unettomuus vaihtelee hermostuneisuudesta johtuvista nukahtamisvaikeuksista, lyhytaikaisesta kyvyttömyydestä nukkua läpi yön esimerkiksi stressin vuoksi, vakaviin häiriöihin, jotka ilmenevät pitkäaikaisena univajeena. Joissakin tapauksissa unettomuus on vakava terveysongelma. Vakava, krooninen unettomuus voi johtaa potilaan äärimmäiseen uupumukseen ja jopa vakaviin komplikaatioihin, kuten sydänsairauksiin, masennukseen tai diabetekseen.
Unettomuuden yleinen syy on häiriintynyt uni-valverytmi ja unihygienian noudattamatta jättäminen. Ongelmalla voi olla myös psykologinen perusta tai se voi johtua tietyistä sairauksista. Unettomuuden riski kasvaa iän myötä. Nuorilla ongelman aiheuttaa useimmiten epäsäännöllinen elämäntapa, keski-ikäisillä syyt vaihtelevat, mutta hyvin usein kyse on stressistä ja ahdistuksesta. Ikääntyneillä unettomuus taas liittyy yleensä aivojen luonnolliseen ikääntymiseen tai hermoston sairauksiin (esim. Alzheimera-tauti). Selvitä kaikki unettomuuden syyt ja miten sitä voidaan torjua.
Mikä on unettomuus (unettomuus)?
Unettomuudesta (ins omnia) puhutaan silloin, kun elimistö ei saa riittävästi unta asianmukaisen toiminnan kannalta tai kun unen laatu ei ole riittävä (esim. univaiheet ovat häiriintyneet ja syvässä unessa on puutteita). Vaivan vakavuus voi vaihdella, se voi olla tilapäinen, lyhytkestoinen tai krooninen, ja se voi ilmetä monin eri tavoin.Se voi myös ilmetä monin eri tavoin, kuten nukahtamisvaikeuksina, liian aikaisin aamulla heräämisestä tai täydellisestä univajeesta.
Unettomuus diagnosoidaan, kun yli kolmena iltana viikossa on vaikeuksia nukahtaa tai pysyä unessa. Unettomuus voi johtua somaattisesta tai psyykkisestä häiriöstä. Unettomuus erotetaan toisistaan niin sanotun primaarisen ja sekundaarisen unettomuuden välillä. Primaariset unihäiriöt, mukaan lukien primaarinen unettomuus, ilmenevät spontaanisti, eivätkä ne liity muihin sairauksiin. Toissijainen unettomuus taas esiintyy muiden sairauksien tai psykiatristen vaivojen yhteydessä (esim. ahdistuneisuushäiriöistä kärsivillä) ja on yksi niiden oireista.
Nuorempien unettomuus liittyy usein niin sanottuun viivästyneen univaiheen oireyhtymään. Se on seurausta erityisestä elämäntavasta, jossa vuorokausirytmi on muuttunut – olemme aktiivisempia yöllä, kun taas aamulla ja aamulla nukumme.
Iäkkäillä ihmisillä unettomuuteen liittyy hyvin usein niin sanottu nopeutetun univaiheen oireyhtymä. Tällöin uneliaisuus ilmenee alkuillan tunteina. Tässä häiriössä potilas herää hyvin aikaisin, esimerkiksi noin kello 3-4 aamulla, eikä pysty nukahtamaan uudelleen. Aamulla ilmenevä unettomuus voi häiritä paitsi potilasta (hän nousee sängystä eikä ole täysin toipunut ja väsyy nopeasti päivän aikana) myös kotia.väsymys), mutta myös perheelle (heidän unensa on tunnetusti häiriintynyt kiihtyneestä univaiheesta kärsivän henkilön hyvin varhaisen aktiivisuuden vuoksi).
Miksi uni on niin tärkeää?
Terve uni on terveen kehon ja mielen edellytys. Unen aikana solujen uudistumisprosessit aktivoituvat, aivojen mikrovauriot korjataan ja kaikki aivojen informaatio järjestetään. Kehon fyysinen uudistuminen tapahtuu myös yölevon aikana, ja energiavarat varastoidaan seuraavaa päivää varten.
Jo 1-2 unettoman yön jälkeen henkinen ja fyysinen suorituskyky laskee. Jokainen peräkkäinen yö ilman unta tai liian vähällä tai huonolaatuisella unella rasittaa elimistöä yhä enemmän ja johtaa lisääntyviin toimintahäiriöihin.
Unettomuuden tyypit
Unettomuutta on 3 eri tyyppiä:
- Satunnainen (tilapäinen) unettomuus – esiintyy yleensä voimakkaita tunteita tai stressiä aiheuttaneiden tapahtumien seurauksena. Kyvyttömyys nukahtaa tai nukkua rauhallisesti läpi yön menee ohi yhden yön tai enintään muutaman päivän kuluttua.
- Lyhytaikainen unettomuus – kestää muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Se johtuu yleensä vakavasta stressistä, hermostuneisuudesta, elämänmuutoksista, henkilökohtaisen tai ammatillisen elämän ongelmista. Se voi olla myös seurausta kroonisesta kivusta jossakin kehon osassa tai olla yksi jonkin sairauden oireista.
- Krooninen unettomuus – tämäntyyppinen unettomuus on hyvin uuvuttavaa, terveydelle haitallista ja siihen liittyy monien sairauksien riski. Se kestää yli kuukauden, aiheuttaa vakavia vaikutuksia uupumuksen, mielialan ja mielentilan merkittävän heikkenemisen sekä elinvoiman vähenemisen muodossa. Se ilmenee pinnallisena unena, usein yöllä tapahtuvana heräämisenä tai jopa unen täydellisenä puuttumisena. Se johtuu useimmiten mielenterveyshäiriöistä, riippuvuuksista tai somaattisista sairauksista.
Kuinka paljon unta pitäisi nukkua?
Unihäiriöt ja sen seurauksena huono fyysinen kunto ja heikentynyt henkinen tuottavuus ovat yhä yleisempi ilmiö yhteiskunnassa. Menemme nukkumaan liian myöhään, menemme nukkumaan eri aikaan, emme nuku riittävästi, otamme päiväunia päivällä, ja illalla emme tunne sitä.ja illalla emme tunne oloamme uneliaaksi ja väsyneeksi, emme saa unta ja menemme taas hyvin myöhään nukkumaan. Näin syntyy eräänlainen noidankehä. Vuorokausirytmi häiriintyy yhä enemmän, ja unihäiriöt tulevat yhä pysyvämmiksi ja heikentävät elämänlaatua.
Aikuisten kunnon unen tulisi kestää 7-8 tuntia, ja lepo tulisi mieluiten ajoittua yöaikaan, noin kello 22.11:stä noin kello 7.8:aan aamulla. Ihmiset, joiden unentarve on vähäinen, nukkuvat normaalisti noin 5-6 tuntia. Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että sängyssä vietetty aika on vähintään 5 tuntia yössä.
Toisaalta kokonaisuniaika ei kuitenkaan saisi ylittää 9 tuntia. Tämä johtuu siitä, että liian vähäinen uni mutta myös liian runsas nukkuminen vaikuttaa haitallisesti kehon toimintaan ja hyvinvointiin. Liiallisen unen seurauksia ovat useimmiten: päänsärky, ärtyneisyys, sekavuus, ajatusten hidastuminen, keskittymiskyvyn heikkeneminen, henkisen suorituskyvyn heikkeneminen, mielialan heikkeneminen, heikkous ja energian puute.
Unettomuus – syyt
Huono unihygienia on yksi tärkeimmistä unettomuuden puhkeamiseen vaikuttavista tekijöistä. Tämä voi ulottua makuuhuoneen ympäristöstä, joka ei edistä terveellistä unta, epäsäännöllisistä tai epäterveellisistä elämäntavoista, liiallisesta valolle altistumisesta iltaisin ja öisin ja monista muista tekijöistä.
Yleisimmät unettomuuden syyt
- istuva elämäntapa, säännöllisen liikunnan puute,
- häiriintynyt vuorokausirytmi, nukkumaanmeno ja herääminen eri aikaan,
- päiväunien ottaminen päivällä,
- liiallinen altistuminen siniselle valolle illalla (sinistä valoa säteilee: älypuhelimet, tabletit, televisiot, näytöt),
- liiallinen kahvin, vahvan teen ja energiajuomien käyttö,
- alkoholin ja nikotiinin käyttö illalla,
- syöminen ennen nukkumaanmenoa,
- stressi, henkinen jännitys,
- neuroottiset häiriöt, ahdistuneisuus, pysyvät ajatukset, sopeutumishäiriöt,
- traumaattiset kokemukset,
- uuden unettoman yön pelko,
- liian paljon sängyssä vietetty aika,
- epäsuotuisat olosuhteet makuuhuoneessa (epämukava patja, liian monta elektroniikkalaitetta, liian korkea lämpötila, liian kova valo, makuuhuoneen tuulettamatta jättäminen ennen nukkumaanmenoa, ulkoa tuleva melu, huoneen liian vähäinen pimentäminen),
- krooninen kipu,
- tietyt somaattiset sairaudet (esim. kilpirauhasen liikatoiminta, uniapnea, virtsateiden sairaudet, ruoansulatuskanavan sairaudet, dementia, Parkinsonin tauti, psyykkiset sairaudet),
- pidättäytymisoireyhtymä narkomaaneilla,
- tiettyjen lääkkeiden käyttö (esim. masennuslääkkeet, ehkäisyvälineet, glukokortikosteroidit).
Jos emme ole varmoja unettomuuden syystä, testit voivat auttaa meitä: EKG, EEG, polysomnografia, verikokeet, hormonitasot, hengitystoimintatestit.
Unettomuus – oireet ja mahdolliset vaikutukset
Unettomuus, joka ilmenee univajeena tai unen puutteena, on yksi yleisimmistä unihäiriöistä. Toisia, kuten hypersomniaa (liian pitkää unta), narkolepsiaa (hallitsemattomia unikohtauksia), unihalvausta (halvaantunut olo nukahtaessa tai herätessä), unissakävelyä tai painajaisia, esiintyy paljon harvemmin. Unettomuus voi esiintyä jokaisella hieman eri tavalla, mutta siihen liittyy aina kyvyttömyys nukkua riittävä määrä tunteja yhtäjaksoisesti ja häiriöttömästi.
Unettomuuden yleisimmät oireet
- nukahtamisongelma,
- ongelma jatkuvan unen ylläpitämisessä,
- kiihottunut olo nukkumaanmenon jälkeen, kääntyminen kyljeltä toiselle pitkiä aikoja, ajatusten kiihtyminen,
- matala uni,
- tiheät heräämiset yöllä,
- ei nuku läpi yön tai nukahtaa vasta aamulla,
- liian nopea herääminen (vielä yöllä tai aamulla) eikä nukahtaminen onnistu,
- energian puute päivän aikana, väsymys, väsymys, hajamielisyys, ärtyneisyys, heikko henkinen suorituskyky.
Unettomuuden vaikutukset
- hormonien erityksen häiriöt,
- ylipaino ja lihavuus,
- suurempi riski sairastua syöpään,
- suurempi riski sairastua diabetekseen,
- suurempi sydän- ja verisuonitautien riski,
- nopeammat vanhenemisprosessit,
- huonompi ihon kunto,
- heikompi immuniteetti, suurempi alttius infektioille,
- muistin ja keskittymiskyvyn heikkeneminen, heikompi henkinen suorituskyky, suurempi taipumus tehdä virheitä (esim. laskemisessa),
- mielialan heikkeneminen, masennustilat, motivaation väheneminen.
Unettomuus – farmakologinen ja ei-farmakologinen hoito. Edut ja haitat
Ongelman laajuuden ja sivilisaatio-olosuhteisiin ja yksilöllisiin tottumuksiin liittyvien syiden vuoksi unettomuutta kutsutaan yhä useammin sivilisaation sairaudeksi. Kuten mitä tahansa sairautta, myös unettomuutta voidaan hoitaa monin eri tavoin. Unettomuutta voidaan hoitaa farmakologisilla aineilla tai muilla menetelmillä, kuten fytoterapialla.
Unettomuuden farmakologinen hoito
Unettomuuteen käytetään useita erilaisia lääkkeitä: unilääkkeitä, rauhoittavia lääkkeitä (bentsodiatsepiinijohdannaisia), psykoosilääkkeitä ja masennuslääkkeitä. Tämäntyyppisten lääkkeiden käyttö voi olla tehokasta, mutta sillä on myös merkittäviä haittoja. Niihin kannattaa siis turvautua viimeisenä keinona, jos muut menetelmät eivät toimi.
Unettomuuden farmakologisen hoidon haittoja ovat ennen kaikkea suuri riippuvuusriski sekä monien haittavaikutusten mahdollinen esiintyminen, kuten: verenkiertohäiriöt, päänsärky, vatsakipu, heikkous, libidon heikkeneminen, ahdistuneisuus, hallusinaatiot, sekavuus, negatiiviset vaikutukset liikkeiden koordinointiin (mikä johtaa kävelyn ja tasapainon ylläpitämisen ongelmiin, kaatumisiin).tasapaino, kaatumiset), tajunnan häiriöt, toivottomuuden tunteet, masennustilat, itsemurha-ajatukset, liiallinen päiväväsymys, huimaus, muistihäiriöt.
Unettomuuden lääkkeetön hoito
Unettomuudesta eroon pääsemiseksi ei aina tarvitse käyttää vahvoja unilääkkeitä. Monissa tapauksissa riittää, että tehdään muutoksia elintapoihin (esim. säätämällä nukkumaanmenoaikoja, lisäämällä liikuntaa jne.) tai muutetaan makuuhuoneen järjestelyjä. Jos unettomuuden syyt ovat psykologisia, erilaiset rentoutumistekniikat ovat erittäin tehokas tapa käsitellä unettomuutta. Myös kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta voi olla hyötyä unettomuuden lääkkeettömässä hoidossa.
Luonnolliset rauhoittavat, rentouttavat ja stressiä vähentävät valmisteet, jotka perustuvat lääkekasvien, kuten valeriaananan, melissan, humalan, ashwagandha:n, intohimon kukan ja laventelin, uutteisiin, toimivat erittäin hyvin. Melatoniinilla rikastettuja monikomponenttisia univalmisteita käytetään myös yleisesti (ja niistä saadaan erittäin hyviä tuloksia). Kasviperäisten valmisteiden etuna on, että ne eivät aiheuta riippuvuutta, niillä ei ole kielteisten sivuvaikutusten riskiä ja ne ovat täysin turvallisia terveydelle.
Mitä tehdä, kun uni ei tule?
Noin puolet aikuisväestöstä kärsii jo unettomuudesta, ja vielä 1900-luvun lopulla luku oli noin 30 prosenttia. Ongelma kasvaa siis vähitellen. Kuten asiantuntijat korostavat, unihäiriöt kannattaa aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennen kuin ne muuttuvat krooniseksi, vakavaksi unettomuudeksi, joka uhkaa terveyttä ja elämää. Mitä meidän pitäisi tehdä, kun uni ei tule, vaikka haluaisimme kovasti nukahtaa?
Tärkein suositus unettomuuden hoitoon on noudattaa unihygienian periaatteita.
Kannattaa myös:
- harrastaa säännöllistä liikuntaa (mieluiten aamulla tai iltapäivällä),
- hanki itsellesi mukava patja, hyvä ergonominen tyyny ja muita tarvikkeita (kuten painotettu pussilakana), jotka tukevat kunnollista ja syvää unta,
- huolehdi siitä, että rentoudut, rauhoitut ja nollaat mielesi illalla,
- lopeta älypuhelinten, tablettien ja tietokoneiden liiallinen käyttö ennen nukkumaanmenoa,
- Säädä nukkumaanmeno- ja ylösnousuajat,
- syö kevyitä päivällisiä,
- rajoittaa sokeria, jalostettuja elintarvikkeita, kofeiinia ja alkoholia,
- syö terveellistä ruokavaliota, jossa on runsaasti B-vitamiineja, C-vitamiinia ja magnesiumia,
- välttää tupakointia ja omaksua terveellisempi elämäntapa.
Lisäksi käytä sänkyä vain nukkumiseen ja seksielämään. Kaikki muu toiminta, kuten lukeminen, lepo päivällä ja television katselu, olisi tehtävä sängyn ulkopuolella.
